Saturday, 1 October 2016

Parasta syksyssä


Luonnon mielettömät värit. Uudet, pitkät sukat. Yhteisneulonta. Kuuma kaakao. Siinäpä on syksyn parhaimpia paloja.





Malli: Taimitarhan syyssukat
Lanka: Erilaisia jämiä, ainakin Novita 7 Veljestä, DROPS Karisma sekä Gjestal Janne
Puikot: 3 mm





Olen yleensä huono tarttumaan erilaisiin KALeihin, eli yhteisneulontoihin. Aina on jokin syy miksi jättää väliin. Ei ole oikeanlaisia lankoja kotona. En tiedä onko malli mieluinen ja vaivan arvoinen. Ja yleisin syy on se kiire. En minä millään ehdi neuloa muiden tahdissa. Tämä Niina Laitisen syysmalli vei kuitenkin minut täysin mennessään. Kerrankin kotona oli täydelliset langat odottamassa juuri tällaista projektia. Aikaa ei ehkä ollut mielettömästi, mutta päätin sitä olevan juuri tarpeeksi. Aloitin sukat kolme päivää myöhässä mutta sain loppua kohden melkein kirittyä kiinni. Sukat valmistuivat lopulta vain yhden päivän myöhässä.






Kaikki langat ovat jämiä erilaisista projekteista. Keltaiset ja liila ovat jämiä isosta kasvivärjätystä peitostani. Muut ovat jämiä erilaisista pipoista, lapasista ja yhdestä villaliivistäkin. Jämäsukkia neuloessa ja katsellessa onkin mielestäni hauska muistella myös kaikkia muita projekteja matkan varrelta.



Koska jotkut langat olivat hieman 7 Veljestä ohuempia, ei sukkien leveydessä ole yhtään ylimääräistä. Päinvastoin niiden pukeminen päälle on vielä tässä vaiheessa hieman hankalaa, kun nilkka ottaa kiinni kantapään yli vedettäessä. Mutta luotan siihen että villalangat venyvät hieman käytössä! Ja jalassa sukat kuitenkin tuntuvat hyviltä.





What I like the most in the autumn is the absolutely beautiful colours of the nature. And inspired by all those lovely colours, I took part in a KAL for autumn socks. I usually don't participate in KALs since I rarely have the time for it and usually I don't even have the right kind of yarn at home. But this time everything just clicked. Leftover yarns just waiting for a project like this. Just enough time to finish the socks in time and a pattern that just screamed out my name. The result is perfect.



Tuesday, 27 September 2016

And then there were some wine...

Ompelinpahan muuten Ranksan reissuamme varten vielä toisenkin mekon samalla kaavalla:


Kaava: Suuri Käsityö 5-6/2015
Kangas: PaaPiin Salmiakki, värissä minttu

Kankaan hamstrasin itselleni jo Lapsimessuilla keväällä, mutta se sai monen muun kankaan tavoin odottaa muutama kuukausi kaapissa ennen kuin iskin sen kimppuun. Kaava ja pituus ovat tosiaankin samat kuin tässä mekossa. Ainoa ero on mintunvihreät isot taskut. Ja onpa muuten kätevät! Niihin saa survottua vaikka mitä! Ihanaa!



Bordeauxissa oleillessamme kävimme toietenkin myös tutustumassa paikallisiin viinitarhoihin ja St. Emilionin kylään. Opimme paljon uutta viineistä ja niiden valmistuksesta. Vinkkinä voisin kertoa, että kannattaa kaupassa katsoa viinipullojen etikettiä. Jos siinä on kuvattu Chateauxin, eli viinitilan päärakennus, on se luultavasti sen tilan niin kutsutta "ykkösviiniä".





Ensi kerralla sitten taas lankajuttuja luvassa! :)

I made another dress for our trip to Bordeaux using the same pattern as for this one. The fabric is called Salmiakki by PaaPii. The only difference to the first dress is those wonderful, big pockets. They are just so convenient! Love them! This time I posted some photos from the wineries we visited and the town of St. Emilion.

Thursday, 15 September 2016

Maijat Bordeauxissa

Olen minä viime aikoina ommellutkin. Varsinkin kesäloman alussa.



Malli: Suuri Käsityö 5-6/2015, maksimekko lyhennetty polvipituiseksi
Kangas: Verson Puodin Paratiisi-Maija värissä sitruuna
Tarvikkeet: saumurilla ja ompelukoneen kaksoisneulalla



Kuvat on otettu Bordeauxissa, jossa vietimme 10 päivää heinäkuun alussa. Suurin syy lähteä reisuun oli jalkapallon EM-kisat, mutta näimme toki paljon muutakin. Bordeauxin kaupunki on pieni ja suloinen. Hyvin ranskalainen mutta myös hyvin turistiystävällinen. Kaupungin kuvatuin paikka on varmasti Place de la Bourse, jonka edessä on vedestä koostuva peili, johon rakennukset heijastuvat. Todella upea paikka pimeällä!



Kävimme myös Arcachonin mahtavilla hiekkadyynellä, Dune de Pilat. Kuvat eivät koskaan yllä samalle tasoille kuin aito kokemus, mutta kyseessä oli siis 150 m korkea ja 3 km pitkä hiekkadyyni, jonka toisella puolella oli meri ja toisella puolella mäntymetsä. Huikea paikka!



Ja olihan se myös ensimmäinen reissumme kesäkuisen kihlautumisemme jälkeen... <3


Yes, I've also been sewing. Especially during my summer holidays. The pattern for this dress in from Suuri Käsityö 5-6/2015, but I've made it a bit shorter. The fabric is from lovely Verson Puoti and is called Paratiisi-Maija. All of the pictures were taken in Bordeaux, where we spent 10 days in July. A really nice and beautiful city! We also visted the Dune of Pilat in Arcachon. If you haven't been there yet, you definately should! It's really a breathtaking place! ...And yes, we got engaged in june! <3

Thursday, 1 September 2016

Virkattua pitsiä ruokapöytään




Olen pitkään etsinyt ruokapöydällemme pöytäliinaa, mutta kun mieluista ei ole löytynyt, tein siihen sen sijaan tällaiset kattausliinat. Idea lähti oikeastaan viime Lankamaailman blogitapaamisesta saaduista kahdesta puuvillalankakerästä - toinen vaalean vihreä ja toinen beige. Olin alunperin ajatellut tehdä yhden kokeilun vaaleanvihreällä langalla ja jos pitsiliina miellyttäisi, ostaisin sitä lisää sen verran, että saisin siitä 6 kpl saman väristä kattausliinaa tehty. Mutta koska yksi kerä riitti lähes täydellisesti yhteen pitsiliinaan, en voinut vastustaa kiusausta käyttää näitä ärsyttäviä yksittäisiä keriä pois lankavarastostani. Ja voilà - 4 eriväristä kattausliinaa. Keskellä oleva vihreä liinä on vanhempi, tein sen jo 2012.


Malli: Asteri-matto
Lanka: Hjertegarn Cotton nr.8 (vihreä ja beige, saatu Lankamaailmalta), Rico Design Cotton Soft (vaaleanpunainen) sekä joku epämääräinen valkoinen jämä
Koukku: 3,5 mm
 
Mallina sovelsin Asterimattoa, käyttäen myös Marin muistiinpanoja. Marin liinat olivat kuitenkin aivan liian pieni ruokalautasten alle laitettavasi, joten jatkoin virkkaamista maton ohjeen mukaan päättäen liinat Marin piparkakkureunukseen.




Kotimme on muutenkin värikäs, joten eriväriset liinat sopivatkin meille yllättävän hyvin. Seuraava projekti (kunhan langanostolakko loppuu) on kuitenkin saman väristen kattausliinojen virkkaaminen. Mutta näillä pärjää hyvin siihen asti!

Tässä vielä yksi kuva Instagramin puolelta jossa alkukesän pinkit kynnet vaaleanpunaisen pitsiliinan päällä. Kolmen työviikon jälkeen nuo kynnet tuntuvat mahdottoman kaukaisilta...



I decided to use up some of my lonely skeins of cotton yarn. One skein turned out to be perfect for one lace placemat for our diningroom table. I got the light green and the beige one from Lankamaailma last spring when I was there on a blogger meeting. The smaller green placemat is an older one, I made it already back in 2012. Next project will be to choose one colour and make 6 placemats in that same colour. But these will do just fine until then. Our home is quite colourful so it's nice to have some colour on that white table too.

Friday, 26 August 2016

Puikkomaisterin Lapaskirja


Puolitoista viikkoa sitten sain kunnian osallistua Puikkomaisterin uuden kirjan julkistamistilaisuuteen. Kaikki osallistujat saivat käteensä upouuden Lapaskirjan. Viime viikonloppuna ehdin jo hieman kirjaa selata, mutta kirjoitanpas siitä muutaman sanan vielä tänne.



Tapahtuma pidettiin ravintolalaivalla Nikolai II, jossa sähkökatkoksesta huolimatta (tai sen ansiosta) saimme nauttia ihanista pikkupurtavista. Ja ai että lasi kuohuvaakin maistui hyvälle pitkän työpäivän jälkeen! :)


Puikkomaisteri Tiina kertoi hieman lapaskirjan synnystä, tulevista kirjaprojekteistaan sekä nyt syksyllä pidettävistä neulebaareista. Itse olen menossa kahden viikon kuluttua Veera Välimäen tähdittämään iltaan.

Lapaskirja tuo ihanaa väriterapiaa pimenevään syksyyn. Lähes jokainen malli pursuaa eri värejä, mutta toki niitä yksivärisiäkin vaihtoehtoja löytyy. Ja nimestään huolimatta ei Lapaskirjassa ole ainoastaan lapasia - päinvastoin. Sieltä löytyy myös monia sormikkaita ja kämmekkäitä. Eli toisin sanoen käsineitä moneen makuun. Itse pidin myös siitä, että mallit on toteutettu myös monia eri tekniikoita hyödyntäen aina perinteisestä kirjoneuleesta briossiin ja palmikoihin.



Kunhan alkusyksyn työkiireet hellittävät voisinkin laittaa ensimmäiset lapaset puikoille! Omat suosikkini ovat Allison ja Sini. Mutta kummastakohan aloittaisin?

Monday, 8 August 2016

Kiitos Glims!

Kesäloma tuli ja meni. Blogissa oli hiljaista. Mutta huomenna tämä opettaja palaa töihin ja blogillenikin suon varmasti tästä eteenpäin taas enemmän huomiota. Viimeisen lomapäiväni kunniaksi näyttäisin teille nyt kuvia tämän vuoden suurimmasta projektistani. Aloitin virkkaamisen marraskuussa ja viime perjantaina sain sen vihdoinkin valmiiksi.






Malli: Spice of Life Blanket (keskiosa) ja Virkattu Torkkupeitto Novita Syksy 2013 (tilkut)
Koukku: 3,5 mm & 5 mm
Langat: sekalaista
Ravelry






Tämä torkkupeitto on mitoiltaan 135 cm leveä ja 205 cm pitkä ja painaa huimat 1,6 kg! Kaikki langat ovat minun itse kasvivärjäämiä lankojani. Kasvivärjätyt langat ovat väreiltään ehkä maailman ihanimpia! Niin kauniita ja luonnonläheisiä mutta silti värikkäitä. Lisää tietoa itse langoista löydät täältä, täältä ja täältä. Kutakin väriä minulla oli useimmissa tapauksissa vain 50g tai 100g.  Eli mitään isompaa yksiväristä projektia en voinut niistä tehdä. Tämä peittoprojekti osoittautuikin täydelliseksi näille langoille.Valitsin aina lennosta yhden värin kerralla ja jatkoin mallikertaa niin pitkään kuin erivärisiä lankoja riitti. Jämistä virkkasin vielä noin 92 pientä ruutua, joista tein boordin peiton ympärille. Ruudut kiinnitin virkkaamalla.







Ruutuja on viittä erilaista. Joka toinen ruutu on ihan tavallinen isoäidinneliö. Joka toinen taas yksi neljästä erimallisesta ruudusta Novitan torkkupeitosta. Ja arvatkaapas mitä? Tietääkseni peitosta ei löydy kahta samanlaista ruutua. Kaikki ovat väritykseltään erilaisia keskenään. Silti kokonaisuus on mielestäni onnistunut. Siinä on toki väriä ja vilskettä, mutta koska kaikki värit sopivat yhteen, on lopputulos silti yhtenäinen ja silmää miellyttävä.






Peiton mallikertaa toistin lähes kolme kertaa. Viimeisestä mallikerrasta jäi ihan muutama rivi puuttumaan. Tässä kuva yhdestä mallikerrasta:


Kaikista näistä langoista saan kuitenkin kiittää ihanaa entistä työpaikkaani Talomuseo Glimsiä. Ollessani siellä töissä, pääsin monena kesänä värjäämään lankoja museon tapahtumissa. Ilman Glimsiä minulla ei siis nyt olisi ihanan värikästä, iloista ja lämmintä torkkupeittoa talven kylmiä iltoja varten. Tästä syystä kävin myös paikan päällä Glimsissä kuvaamassa peittoni blogiani varten. Mikäs sen parempi ympäristö kuin lankojen värjäyspaikka? Mikäli Glims on teille vielä tuntematon paikka, suosittelen lämpimästi sitä retkikohteena. Siellä pääsee nauttimaan maaseudun rauhasta ja kivoista tapahtumista keskellä Espoon vilskettä.

Nyt laitan peiton odottelemaan kylmempiä säitä ja lähden itse etsimään Pokemoneja! :)





It is done! My big blanket entirely made out of naturally dyed yarn. I've dyed all of the yarn myself while working at the Glims Farmstead Museum before becoming a teacher. All of these pictures are also taken at Glims.

The blanket turned out quite big: 135cm wide and 205 cm long and it weights around 1,5 kg! I repeated the pattern from the Spice of Life Blanket almost three times. Then I added a border made out of 92 small squares. Every other square is a good old granny square, every other is one of four small squares from the Novita blanket pattern (both patterns listed above).